Kiipeily harrastuksena

YLEISTÄ

Kiipeilyllä on Suomessa ollut vaarallisen extreme-urheilun leima. Moni kiipeilymuoto on kuitenkin suhteellisen vaaraton. Sisäseinällä kiipeilyä voi harrastaa itsenäisesti jopa yläasteikäisestä lähtien tietyin varauksin. Myös nuoremmat voivat harrastaa kiipeilyä vanhempien seurassa ja monesti näkeekin kokonaisia perheitä yhdessä kiipeilemässä. Kiipeilyä voidaan harrastaa monenlaisissa olosuhteissa ja monella eri tavalla boulderoinnista vuorikiipeilyyn. Jokaiselle kiipeilystä kiinnostuneelle löytyy itselle parhaiten sopiva harrastusmuoto. Parhaiten ja turvallisimmin harrastukseen pääsee käsiksi osallistumalla kiipeilyseuran järjestämälle alkeiskurssille.

 

 

Kiipeilijän täytyy tuntea harrastuksessa käytettävät välineet ja niiden oikea ja turvallinen käyttö sekä niihin liittyvät rajoitukset. Taitava kiipeilijä ei ainoastaan pysty kiipeämään vaikeita reittejä, vaan osaa arvioida ottamansa riskit ja epäonnistumisen seuraukset. Taitavaksi kiipeilijäksi ei tulla vuodessa eikä kahdessa, vaan se vaatii aikaa ja vaivaa.

 

 

 

 

Yleisesti ottaen kiipeilijä itse päättää, kuinka vaarallista oma kiipeily on ja kuinka suuria riskejä on valmis ottamaan.Vastuu päätöksistä on

 aina kiipeilijällä itsellään. Omilla taidoilla voidaan vaaroja vähentää merkittävästi, mutta kaikkia riskejä ei koskaan saada kokonaan poistettua. Kokemus opettaa arvioimaan riskejä realistisesti; niitä ei pidä aliarvioida, mutta ei myöskään suurennella.

 

 

 

Kiipeily-sana kätkee sisälleen monta hyvin erilaista ja eri ominaisuuksia vaativaa lajia samoin kuin yleisurheilu. Pieni vinkki aloittelevalle kiipeilijälle. Jos et halua hauskuuttaa itseäsi, ei boulderoijalta tai urheilukiipeilijältä kannata kysyä: ”Kuinka korkealle olet kiivennyt?” Se on vähän sama kuin kysyisi 100m:n  pikajuoksijalta: ”Kuinka pitkälle olet juossut?”

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

SEINÄKIIPEILY

Seinäkiipeily mielletään usein kiipeilymuodoksi, jossa kiipeilijä kiipeää kestävästä lujitemuovista tai vanerilevystä rakennettua korkeaa seinää ylös kiipeilyköyden, valjaiden, sulkurenkaiden ja varmistuslaitteen turvaamana sekä kiipeilykaverinsa varmistamana.Nykyisin useat kiipeilijät suosivat kuitenkin niin sanottua sisäseinä-boulderointia, jossa kiipeilijä kiipeää matalampia reittejä ilman köyttä, joko ylös/alas -suunnassa tai poikittaissuunnassa.

 

 

 

 

Yläköysikiipeily, jossa köysi kulkee kiipeilijästä yläankkurin kautta alas varmistajaan, on turvallisin tapa opetella seinäkiipeilyä.

 

 

 

 

Liidaus on kiipeilyä niin sanotulla alaköydellä. Kiipeilijä kuljettaa alhaalta tulevaa köyttä mukanaan ja asettaa sen kulkemaan varmistus-pisteiden kautta. Kiipeilyssä et voi sanoa kiivenneesi reittiä, jos et ole liidannut sitä.

 

 

 

 

KALLIOKIIPEILY

Kalliokiipeily on jakaantunut historiansa aikana useiksi eri kalliokiipeilymuodoiksi.Kunkin kiipeilyalueen olosuhteet erilaisine kalliotyyppeineen ja korkeuseroineen ovat vaikuttaneet siihen, minkälaista kiipeilyä kullakin alueella on pääasiassa alettu harrastaa.

 

 


 

Boulderointi

Boulderointi-termi tulee vierasperäisestä sanasta boulder, suomeksi iso kivi tai lohkare, ja tarkoittaa kiipeilyä kallio- ja sisäseinillä, kivillä tai lähes missä vain, kunhan se suoritetaan ilman valjaita ja köysiä turvallisella korkeudella ja/tai toisten turvaamana, jolloin ei synny loukkaantumiseen johtavia tilanteita. Useimmiten boulderointia harrastetaan 3-5 metriä korkeilla kivillä tai kallioilla.

 

 

Urheilukiipeily eli sporttikiipeily

Urheilukiipeily on vapaakiipeilyä porahaoilla varmistetuilla reiteillä. Urheilu-kiipeilyreitit ovat usein teknisiä ja vaikeita. Porahaat antavat kiipeilijälle mahdollisuuden keskittyä tekniikkaan ja vaikeiden liikkeiden tekemiseen. Osa urheilukiipeilyn viehätystä on omien fyysisten rajojen hakeminen. Reittien vaikeusasteet kertovat kiipeilijälle senhetkisestä kiipeilytasosta ja kehittymisestä.

 

 

Trädikiipeily

Trädikiipeily on vapaakiipeilyä, jossa varmistaminen tapahtuu luontaisilla varmistusvälineillä. Trädikiipeily eroaa urheilukiipeilystä siinä, että nyt ei löydy valmiita porahakoja ja kiipeilijä joutuu asettamaan varmistuksensa itse. Trädireiteiltä löytyy halkeamia, joihin voi asettaa kiilautuvia tai mekaanisesti laajentuvia varmistusvälineitä. Kalliosta voi löytyä myös paikkoja, joihin voi tehdä nauhalenkkivarmistuksia.  Joillakin vaikeilla trädireiteillä varmistukset voivat olla erittäin huonosti pitäviä ja niitä saattaa olla niin harvassa, että maahan putoamisen riski on todella suuri. Tällaiset reitit vaativat kovaa asennetta ja itseluottamusta.

 

Tekninen kiipeily

Teknisessä kiipeilyssä käytetään nousemisen apuna kiipeilijän painon kannattavia välineitä. Nämä asetetaan käsin tai hakataan vasaralla esimerkiksi kallion halkeamiin ja koloihin. Välineiden varaan voidaan astua tai nojautua erilaisten tekniseen kiipeilyyn suunniteltujen nauhalenkkien, kuten nauhatikkaiden ja Daisy chain -nauhalenkkien välityksellä. Tekninen kiipeily on täydellinen vastakohta vapaakiipeilymuodoille, joissa voimistelumaisesti yritetään edetä kallionseinämää ylöspäin pelkkien käsien ja jalkojen varassa.

 

Vapaakiipeilyssä varmistukset ovat mukana vain maahan putoamisen estämiseksi. Niissä ei siis roikuta kuten teknisessä kiipeilyssä.

 

 

 

 

Big wall -kiipeily

Tekninen kiipeily yhdistetään usein suuriin kallioseinämiin. Näillä tapahtuva niin sanottu big wall –kiipeily vaatii erityisen hyvää keskittymiskykyä, järjestelmällisyyttä sekä kykyä huomioida useita asioita yhtä aikaa. Fyysiset ja henkiset väsymyksen tunteet eivät ole epätavallisia. Niinpä yhteistyökyky ja positiivinen asenne ovat ehdottomia edellytyksiä useitakin päiviä kestävien nousujen aikana.


 

JÄÄKIIPEILY

Jääkiipeilyä harrastetaan jäätyneillä vesiputouksilla ja jäävirroilla. Jäätä kiivetään jäähakkujen ja jäykkäpohjaisiin kenkiin kiinnitettävien jäärautojen avulla. Varmistuksina käytetään jäähän kierrettäviä jääruuveja. Varmistusten turvallinen asettaminen vaatii harjoittelua sekä erityisesti jään ominaisuuksien tuntemista jään ollessa nopeasti muuttuva elementti.

 

 

Mixed-kiipeily

Mixed-kiipeilyssä kiivetään reittejä, jotka sisältävät sekä kalliota että jäätä. Yleensä kiipeilijällä on jaloissaan jääraudat ja käsissään hakut, kuten jääkiipeilyssä. Kiipeilijän toinen jäärauta saattaa koskettaa kalliota samaan aikaan kun toinen rauta on kiinni jäässä, toinen käsi kalliohalkeamassa ja toinen käsi hakun välityksellä pienessä jäämuodostelmassa. Viime aikoina on siirrytty yhä enemmän reiteille, jossa jääosuuksien välissä on pitkiä kallio-osuuksia. Tällaisilla reiteillä kiipeilijän tulee hallita jääkiipeilytaitojen lisäksi erilaisia

 

drytool-tekniikoita.

 

 

 

 

 

 


Vuorikiipeily

Vuorikiipeily vaatii varsinaisten kiipeily-tekniikoiden lisäksi monia muita taitoja. Luonnon ja olosuhteiden tuntemus korostuvat vuoristo- olosuhteissa. Myös erilaiset selviytymistaidot kuten ensiaputaidot, suunnistaminen ja pelastustaidot ovat ehdottomia vaatimuksia vuoristoon lähtijälle.

 

 

 

Alppikiipeily on kiipeilyä Alpeilla. Alppien kiipeilyreitit vaativat usein monien eri kiipeilymuotojen tekniikoita.

 

 

 

 

 

Kilpakiipeily

Kiipeilykisoja järjestetään sisäseinillä boulderoinnissa ja urheilukiipeilyssä vaikeuskiipeily-kisoina. Joskus harvoin järjestetään nopeuskiipeily-kisoja.  Ulkona järjestetään vielä harvemmin jää- ja mixed- tai drytool-kisoja. Monelle kiipeilyssä onkin tärkeämpää itsensä voittaminen.

 

 

 

NOUSUTAVAT

On- sight on nousutapa, jolloin kiipeilijä liidaa reitin ensimmäisellä yrityksellä ilman mitään esi-informaatiota reitistä.

Flash on nousutapa, jolloin kiipeilijä on saanut esi- informaatiota reitistä joko seuraamalla toisen kiipeilijän suoritusta tai kuuntelemalla tämän kertomaa informaatiotta kyseisestä reitistä.

Red point on nousutapa, jolloin kiipeilijä liidaa reitin yritettyään tai harjoiteltuaan sitä aikaisemmin.

Kaikki edellä mainitut nousut suoritetaan liidamalla koko reitti alhaalta ylös ilman putoamisia ja lepäämisiä köydessä tai varmistuksissa.

 

Jos haluat syventyä tarkemmin kiipeilyyn, ymmärtää kiipeilyslangia tai tietää vaikeusasteista ja niiden muunnoksista, lue seuraavasta linkistä Tietopaketti kiipeilystä tai käy vierailemassa kiipeilyvideosivustolla Gravity Game1.

Comments

  1. laki says:

    Hyvä muuten, mutta ulkoasu temppuilee enemmän kuin vanhassa nettisivu.org:ssa. Oli kyllä vanhassakin taisteleminen, että sai rivit kohilleen, mutta nyt ei jaksa enempää säätään. T. Aki

Speak Your Mind

*